Mustaherukka-isotuomipihlajahyytelö

Taas alkaa olla hillokausi käsillä. Tuumasinkin, että tänä vuonna selviää pelkällä hyytelön keitolla, koska isä lupasi diilata omenahillon. Muita onkin sitten vielä jäljellä. Meillä rehottaa pihassa isotuomipihlaja minkä marjat ovat terveellisiä, mutta ei oikastaan kummoisen makuisia. Päätin tehdä hyytelökokeilun laittamalla perinteiseen mustaherukkahyytelöön osan isotuomipihljajan marjoja. Noin puolet ja puolet. Saa nähdä mitä tulee.

Mustaherukka-isotuomipihlajahyytelö

1 litra marjoista keitettyä mehua. Marjoja oli noin 13 dl + vesi
1 kg hillosokeria (meni vähän reilumminkin kun oli yksi jämäpussi kaapissa)

eli 1:1 mehua ja sokeria

1. Desinfioi ja kuivata sekä purkit että kannet valmiiksi. Itse suoritan desinfioinnit aina keittämällä. Hetken valutus ja sitten purkki oikein päin niin kuivahtaa kuumana hetkessä.
2. Laita marjat kattilaan ja vettä perään se verran, että ne peittyy kunnolla ja pystyy keiton aikana vatkailla marjoista maut irti. Itse keitin marjoja varmaan kymmenisen minuuttia. Sitten on ok, kun marjat muhjuuntuu vispilällä.
3. Siivilöi mehu kulhoon. Pese kattila ja mittaa valmis mehu ennen kuin laitat sen takaisin kattilaan. 
4. Kaada mehun sekaan sokeri ja alan keittämään hiljalleen. Minulla oli sopiva keittoaika reilu 10min. Kuori vaahtoa pois pinnalta keiton aikana.
5. Tee hyytymistesti: Laita lusikallinen hyytelöä lautaselle ja nosta lautanen viilentymään hetkeksi jääkaappiin. Vedä lusikalla vana hyytelöön, hyytelö on valmista jos vana pysyy hyytelössä. Jos hyytelö on vielä valuvaa, jatka keittämistä vielä hetki.
6. Kun seos on valmis niin kaada se purkkeihin ja sulje kannet heti tiukasti. Jäähdytä purkit pöydällä ja nosta vasta aivan jäähtyneenä jääkaappiin.

Helppoa :)

Vauvan aktivointilelu

Tälläinen puuhakuutioprojekti on pyörinyt mielessä jo tovin ja nyt viimein pääsin sen toteuttamaan. Sain kuin sainkin sen valmiiksi ennen vauvan saapumista ja ihan hauskakin siitä tuli. Tavoitteena oli, että lelusta tulisi kiinnostava ja samalla myös turvallinen. Kyllä tähän sakset tarvii, että tämän rikki saa. Huoletta siis voi lapsi sitä myös nakertaa. 

Kuutiosta löytyy katseltavaa, kuultavaa ja kosketeltavaa. Mm kinkkupussista on laitetty yhden sivuseinän sisälle kaistaleet ja se siellä kivasti rapisee. Puuosat ovat käsittelemättömiä niin niiden maistelukaan ei haittaa. Lisäksi kuution sisällä on koliseva kulkuspurkki joka siellä hyvin kestää vaikka lelun pesisikin.

Lisäksi tein jämäpaloista tälläiset matkakokoiset hypistelylelut.

Ei muuta kuin ahkeraa käyttäjää odotellessa

Pastasalaattia Jamie Oliverin tyylillä

Jamie Oliverin pastasalaatti omaan tyyliin modattuna

300 g pientä simpukkapastaa

300 g miniluumutomaatteja

½ kurkku
Tupsu friseesalaattia

iso kourallinen kalamataoliiveja

4-5 valkosipulinkynttä

3 rkl silputtua ruohosipulia

1 kourallinen silputtua basilikaa

2 rkl valkoviinietikkaa

6 rkl oliiviöljyä

suolaa

rouhittua mustapippuria

1. Keitä pasta napakaksi kuorimattomien valkosipulien kera. Jäähdytä kylmällä vedellä ja jätä valumaan. 
2. Nouki valkosipulinkynnet pastan seasta ja purista valkosipulipuristimen läpi pieneen kulhoon. 
3. Pilko salaatti, tomaatit, kurkku ja oliivit. Kurkuista kannattaa myös poistaa kostea sisusta. Laita kaikki isoon kulhoon, lisää pasta ja silputut yrtit. 
4. Lisää valkosipulien joukkoon etikka, öljy, suola sekä pippuria. Kaada kastike salaatin sekaan kulhoon ja sekoita hyvin. Maista vielä ja lisää makuaineita tarvittaessa. Anna tekeytyä hetken aikaa jääkaapissa ennen tarjoilua.

Nam ja sopii vaikka ihan lounaaksi :)

Kesäterveisiä

Ollut niin hiljaista blogissa, että tässä muutama kuvaterveinen tältä kesältä.

Pellavapää mummun kukkapenkkiä harventamassa

Arttu-koira taitaa kaipailla elämäntoveri Ulpua. Ulpusta oli aika luopua korkeassa 14 vuoden iässä. Ei rapsu enää mummokoiran tassut.

Pihassa kävi kaivuri vähän pensaita verottamassa ja murikoita siirtelemässä. Joutilaista kivistä tuli penkki pikkuruisille sinikatajille. Ne tuosta toivottavasti vielä kasvat ja selviävät myös talven yli. Kasvatuslaatikotkin saivat myös viimein oman paikan autotallin päädystä. Viime kesänä ne jäivät kiireiden keskellä varastoon odottamaan parempaa aikaa. Loppukesän satoa odotellessa.

Pelargoniasangot liiterin verannalla

Oman maan metsämansikoita ollaan tytölle poimittu ahkerasti

Pellävapää täytti kaksi vuotta ja tässä muutama räpsy syntymäpäiväjuhlien tarjoiluista. Onneksi synttärit on aina parhaimpaan mansikka-aikaan. Ei voi valittaa :)

Suklaakakkupohja ja paljon mansikoita

Metsämansikkakoristeet

Marenkeja

Mansikka-vaahtokarkkivartaat valkosuklaalla koristeltuna